Suvun yhteinen mökki – mökkirauha syntyy pelisäännöistä

 
 

Juhannuksena moni suomalainen suuntaa mökille. Suvun yhteinen mökki on usein paljon enemmän kuin seinät ja metsää: siihen liittyy muistoja, tunteita ja ajatus jatkuvuudesta. Moni mökin omistava vanhempi toivoo, että mökki säilyisi suvussa tuleville sukupolville ja siten, että kukaan lapsista ei kokisi jäävänsä ulkopuolelle. Usein ryhdytäänkin järjestelyihin, joiden seurauksena mökki siirtyy lapsille yhteisesti - esimerkiksi lahjana tai perintönä.  

Juridiikan näkökulmasta yhteisesti omistettu kesämökki on käytännössä määräosaista yhteisomistusta. Tällöin lähtökohtana on laki eräistä yhteisomistussuhteista: kukin yhteisomistaja omistaa oman määräosansa. Yhteiseen omaisuuteen liittyvät oikeudet ja velvollisuudet määräytyvät lähtökohtaisesti näiden osuuksien mukaisesti. 

Yhteisomistus toimii yleensä hyvin niin kauan kuin omistajat ovat samaa mieltä asioista. Ongelmat alkavat usein silloin, kun pitäisi päättää käytöstä, kuluista, remonteista tai siitä, mitä tapahtuu, jos joku ei enää halua tai pysty olla mukana mökin omistajana. 

  • Päätöksenteko: Merkittävät koko kesämökkiä koskevat päätökset edellyttävät lähtökohtaisesti kaikkien yhteisomistajien suostumusta. Tällaisia voivat olla esimerkiksi koko kiinteistön myynti, vuokraaminen, merkittävä remontti tai muu olennaisesti käyttöön tai arvoon vaikuttava ratkaisu. Kiireelliset ja omaisuuden säilyttämisen kannalta välttämättömät toimet voivat olla eri asia. 

  • Käyttövuorot: Yhteisomistajalla on oikeus käyttää yhteistä omaisuutta, kunhan käyttö ei loukkaa muiden yhteisomistajien vastaavia oikeuksia ja etuja. Laissa ei kuitenkaan ole valmista vastausta siihen, kuka saa käyttää mökkiä esimerkiksi juhannuksena tai jouluna. Laki ei myöskään ota kantaa siihen, keitä muita mökillä saa käydä.  

  • Kulut: Kesämökkiin liittyvät kulut määräytyvät lähtökohtaisesti omistusosuuksien mukaan. Ongelmia syntyy helposti silloin, jos mökin käyttö ja kustannukset eivät jakaudu omistajien kesken kaikkia tyydyttävällä tavalla. 

  • Omistuksesta luopuminen: Yhteisomistaja saa lähtökohtaisesti luovuttaa oman määräosuutensa ja muutenkin määrätä siitä ilman muiden yhteisomistajien suostumusta. Jos yhteisomistusta ei saada toimimaan eikä sitä saada sovinnollisesti purettua, voi tuomioistuin määrätä mökin myytäväksi yhteisomistuksen purkamiseksi.  

  • Sopimus: On suositeltavaa, että yhteisomistukseen liittyen laaditaan sopimus, jolla sovitaan esimerkiksi mökin käyttövuoroista, kustannusten jakautumisesta, kunnossapitovastuista sekä menettelystä tilanteessa, jossa joku haluaa myydä osuutensa tai luopua yhteisomistuksesta. Parhaimmillaan sopimus auttaa säilyttämään sekä mökin että sukulaissuhteet. 

Ja vielä lopuksi: kirjallinen sopimus ei tarkoita sitä, ettei kanssaomistajiin – sukulaisiin – luotettaisi. Päinvastoin se vähentää tulkinnanvaraa silloin, kun mökkiin sisältyy sekä tunteita että taloudellisia kysymyksiä. Sopimus on keino sopia vaikeista asioista etukäteen. Selkein tilanne syntyy, kun asioista sovitaan ajoissa – mieluiten silloin, kun kaikki on vielä hyvin. 


Edellinen
Edellinen

Oletko kartalla lakimuutoksista?

Seuraava
Seuraava

Huomaa: Hankintasäännöt kiristyneet huomaamattomasti!