Testamentti on viimeinen mahdollisuus vaikuttaa
Testamentin laatiminen tuntuu monesta vieraalta ja jopa vähän ikävältä ajatukselta. Puhutaanhan siinä siitä, mitä omalle omaisuudelle tapahtuu kuoleman jälkeen. Testamenttia voi kuitenkin ajatella myös toisin: se on tärkeä osa tulevaisuuteen varautumista ja yksi tapa huolehtia läheisistä, selkeyttää tulevaa ja varmistaa, että oma tahto tulee aikanaan toteutetuksi.
Jos testamenttia ei ole, omaisuus jaetaan laissa säädetyn perimysjärjestyksen mukaan. Usein tämä voi vastata henkilön omaa tahtoa, mutta aina näin ei ole. Perhetilanteet voivat olla monimuotoisia, omaisuutta voi olla useassa eri muodossa ja ihmisellä voi olla läheisiä tai itselle tärkeitä tahoja, joita laki ei sellaisenaan huomioi.
Testamentilla voi esimerkiksi turvata puolison asemaa ja antaa hänelle oikeuden omistaa tai hallita tiettyä omaisuutta. Erityisen tärkeä testamentti on silloin, jos avopuolisolle halutaan antaa oikeuksia oman kuoleman jälkeen, sillä avopuolisolla ei ole suoraan laista tulevaa oikeutta kuolleen avopuolisonsa omaisuuteen. Testamentilla voidaan myös huomioida itselle tärkeä henkilö, ohjata omaisuutta tiettyyn tarkoitukseen tai huolehtia siitä, että perintö jakautuu perillisten kesken mahdollisimman selkeästi.
Testamentti on hyödyllinen myös silloin, kun halutaan suojata perillisten saamaa omaisuutta tulevaisuudessa. Testamenttiin voidaan esimerkiksi ottaa määräys siitä, ettei testamentin saajan aviopuolisolla ole avio-oikeutta testamentilla saatuun omaisuuteen, sen sijaan tulleeseen omaisuuteen tai tuottoon.
Suomessa lähtökohtana on testamenttausvapaus. Tämä tarkoittaa sitä, että omaisuutta voidaan testamentilla määrätä käytännössä kenelle tahansa – sukulaiselle, ystävälle, avopuolisolle tai vaikkapa yleishyödylliseen tarkoitukseen. Käytännössä testamentin toteutumista sellaisenaan voivat kuitenkin rajoittaa rintaperillisten oikeus lakiosaan vanhempansa jälkeen tai avioliitosta jääneen lesken oikeus asua yhteisessä kodissa. Siksi testamenttia laadittaessa on hyvä miettiä sekä omaa tahtoa että sitä, miten testamenttimääräykset toimivat käytännössä perillisten, lesken ja muiden osapuolten näkökulmasta.
Hyvä testamentti on selkeä, yksiselitteinen ja lain muotovaatimukset täyttävä. Jos muotovaatimukset eivät täyty, testamentti voi myöhemmin joutua moitteen kohteeksi ja pahimmillaan jäädä toteutumatta.
Testamenttia ei myöskään kannata tarkastella irrallisena asiakirjana. Sen tulisi sopia yhteen muun tulevaisuuteen suuntaavan varautumisen kanssa – esimerkiksi avioehdon, henkivakuutusten edunsaajamääräysten, lahjoitusten ja mahdollisen yritys- tai sijoitusvarallisuuden suunnittelun kanssa. Hyvin laaditulla testamentilla voidaan vaikuttaa myös perintöverotukseen.
Testamentti ei ole vain asiakirja kuolemaa varten. Se on osa läheisten tulevaisuuden ja omaisuuden siirtymisen kokonaisvaltaista suunnittelua. Varautuminen on välittämistä: kun tahto on kirjattu selkeästi, läheisten ei tarvitse arvailla, miten olisi haluttu toimittavan.
