Hallitusohjelman vaikutukset työelämään
Kesäkuussa 2023 annettu hallitusohjelma on mediassa saanut osakseen rajuakin kritiikkiä, ammattiyhdistykset ovat nimenneet työsopimuslain kaavailtua muutosta ”potkulaiksi” sekä uhanneet laajamittaisilla lakoilla. Nyt onkin hyvä hetki kerrata, mitkä kaavaillut muutokset olisivat:
Henkilöperusteiseen irtisanomiseen riittäisi jatkossa asiallinen syy. Henkilöperusteinen irtisanominen tarkoittaa, että työntekijä irtisanotaan hänestä itsestään johtuvista syistä, esimerkiksi työvelvoitteiden laiminlyönnin tai luvattoman poissaolon takia. Nykyisin työsopimuksen irtisanominen edellyttää asiallista ja painavaa syytä, ja kysymys kuuluukin, mitä ”painavan” syyn poistaminen käytännössä tarkoittaisi. Tulkinta-apua saadaan toivottavasti hallituksen esityksestä. Asiallisen ja painavan syyn tulkinta perustuu pitkälti oikeuskäytäntöön, mikä myös menisi uusiksi, jos työsopimuslain muutos astuisi voimaan. Mahdollisen irtisanomiskynnyksen madaltumisen myötä saattaisi lisäksi olla tarve tarkastella osakassopimusten good leaver / bad leaver -lunastuslausekkeita, sillä nämä ovat useasti sidottuja työsopimuslain päättämisperusteisiin.
Määräaikainen työsopimus olisi mahdollista tehdä ilman erityistä perustetta yhdeksi vuodeksi. Hallitusohjelman mukaan lainsäädännössä olisi kuitenkin varmistettava, ettei muutos lisää työsopimusten perusteetonta ketjuttamista.
Ensimmäinen sairauspoissaolopäivä olisi omavastuupäivä, jolta työnantajalla ei olisi velvollisuutta maksaa palkkaa, ellei työehto- tai työsopimuksessa ole toisin sovittu. Omavastuupäivää ei sovellettaisi viiden vuorokauden tai sitä pidempiin sairauslomiin, eikä silloin kun työkyvyttömyys johtuu työtapaturmasta tai ammattitaudista.
Yhteistoimintalain soveltamisala nostettaisiin nykyisestä 20:stä vähintään 50 työntekijää säännöllisesti työllistäviin yrityksiin ja yhteisöihin. Muutosneuvotteluiden vähimmäisaikaa lyhennettäisiin puolella, eli 14 päivästä seitsemään päivään ja kuudesta viikosta kolmeen viikkoon.
Lomautusilmoitusaika lyhennettäisiin 14 päivästä seitsemään päivään.
Tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla irtisanotun työntekijän takaisinottovelvollisuus ei koskisi alle 50 henkeä säännöllisesti työllistäviä työnantajia.
Työrauhalainsäädännön muutokset ovat olleet lausuntokierroksella syksyn 2023 aikana ja tavoitteena on, että hallitus antaa työrauhaa koskevan lakiesityksen eduskunnalle 1.2.2024. Työryhmä on ehdottanut, että laittomien lakkojen seuraamusjärjestelmää tehostetaan mm. korottamalla hyvityssakkojen tasoa sekä ottamalla käyttöön työntekijän henkilökohtainen, 200 euron hyvitys, jos hän tietoisesti jatkaa sellaista työtaistelua, jonka tuomioistuin on katsonut lainvastaiseksi.
Hallitusohjelman tavoitteena on myös paikallisen sopimisen laajentaminen mm. siten, että paikallinen sopiminen olisi mahdollista kaikissa yrityksissä riippumatta siitä, kuuluuko yritys työnantajaliittoon vai ei.
Osa hallitusohjelman uudistuksista työttömyysturvaan astui voimaan jo 1.1.2024, kun omavastuuaika piteni viidestä päivästä seitsemään päivään. Lisäksi lomakorvaus jaksotetaan jatkossa, eli työsuhteen päättyessä pitämättömät vuosilomat siirtävät ansiopäivärahaoikeuden alkua eteenpäin. Vuodelle 2024 on kaavailtu myös muita muutoksia, kuten vuorotteluvapaajärjestelmän lopettamista sekä ansiopäivärahan tason porrastamista.
