Rakentamislaki tulee, mutta millaisena?
Vestran järjestyksessään toinen aamukahvitilaisuus 14.12.2022 käsitteli paljon puhuttanutta rakentamislakia.
Tilaisuuden aluksi hallitusneuvos Kirsi Martinkauppi ympäristöministeriöstä kertoi rakentamislain etenemisestä. Rakentamislain hallituksen esitystä on käsitelty eduskunnassa 15.9.2022 lähtien useammassa valiokunnassa ja ainakaan vielä ei Martinkaupin mukaan ole näköpiirissä, että lakia ei hyväksyttäisi. Todennäköistä kuitenkin on, että esimerkiksi ympäristövaliokunnan mietinnössä tullaan esittämään muutoksia joihinkin pykäliin.
Kirsi Martinkauppi kertasi esityksesssään myös rakentamislain olennaiset muutokset maankäyttö- ja rakennuslakiin verrattuna:
Ilmastonmuutoksen torjunta tuodaan osaksi rakentamisen lainsäädäntöä
Uudet olennaiset tekniset vaatimukset rakennuksen elinkaaresta ja vähähiilisyydestä
Yksinkertaisempi lupajärjestelmä ja korkeampi lupakynnys:
Yksi lupamuoto, rakentamislupa
Rakentamislupaa haetaan tietomallimuotoisella suunnitelmalla tai muutoin koneluettavassa muodossa
Päävastuulliselle toteuttajalle vastuu toteutuksen kokonaisuudesta
Pätevyysrekisteri suunnittelijoiden ja työnjohtajien pätevyyksille
Tilaajaa ja urakoitsijaa edustavien toimijoiden kommenttipuheenvuoroissa puolestaan keskityttiin arvioimaan, miten rakentamislaki ja siinä määritelty päävastuullisen toteuttajan rooli ja vastuu tulisi muuttamaan urakkasopimuskäytäntöjä.
Tarmo Nikkilä (Director, Legal Services Finland, YIT) totesi omassa kommenttipuheenvuorosssaan, että vaikka rakentamislain esityksessä ei ole määritelty päävastuulliselle toteuttajalle vastuuaikaa eikä sillä ole tarkoitus puuttua yksityisoikeudellisiin sopimuksiin, olisi tärkeää saada selkeys, mikä tai kuka on se taho, jolle päävastuullinen toteuttaja vastaa. Vastuun sopimusperusteinen siirtäminen edellyttää luonnollisesti tietoa siitä, kenelle on vastussa, kenen kanssa asiasta tulisi sopia ja voiko vastuusta edes sopia, jos kyse on vastuusta suhteessa rakennusvalvontaan. Kun tämä ei ole tiedossa, vaikutuksia sopimuskäytäntöihin on vaikea arvioida.
Sini Kössi (lakimies, Sato Oyj) puolestaan totesi, että tilaajan näkökulmasta vaikutukset sopimuskäytäntöihin ovat alustavien arvioiden mukaan vähäisiä. Jatkossakin tullaan mitä todennäköisimmin turvautumaan vakiintuneisiin yleisiin sopimusehtoihin (YSE 1998 ja KSE 2013) sekä tilaajan omiin erityisvaatimuksiin tai poikkeamiin. Tähän ohjaa jo se, että tilaajalla ei ole varaa ottaa kustannussyistäkään epämääräisiin vastuisiin liittyvää riskilisää. Vaihtoehtoina voikin olla, että joko päävastuullista toteuttajaa ei nimetä tai pääurakoitsija nimetään päävastuulliseksi toteuttajaksi, mutta vastuu rajataan nykyisen sopimuskäytännön mukaisesti.
Keskustelu rakentamislaista tullee jatkumaan vilkkaana ja jännityksellä odotamme, millaisen rakentamislain eduskunta hyväksyy ja milloin.
