Sopimuskumppani pakotelistalle – mitä tehdä?
Pakotelistojen sisältö on kasvanut nopeasti viime vuosina. Moni yritys voi joutua tilanteeseen, jossa asiakas, sopijakumppani tai tuote, jonka parissa toimitaan, lisätään kansainväliselle pakotelistalle. Tilanne herättää epävarmuutta: voiko yhteistyötä jatkaa vai pitääkö se keskeyttää heti? Paniikkiin ei ole syytä – tärkeintä on toimia järjestelmällisesti ja harkiten sekä dokumentoida perustelut.
Alle on koottu käytännönläheinen tarkistuslista asioista, jotka kannattaa tehdä heti, jos sopimuskumppani joutuu pakotteiden kohteeksi.
1. Selvitä, mistä pakotteesta on kyse: EU:n ja YK:n asettamat pakotteet ovat Suomessa suoraan velvoittavia – niiden kohteena olevan tahon kanssa ei saa tehdä liiketoimia. Sen sijaan esimerkiksi Yhdysvaltojen (OFAC) tai Britannian pakotteet eivät sido suomalaisia yrityksiä suoraan lain tasolla vaan usein yhteistyö- tai rahoitusjärjestelyjen kautta. Näitä Yhdysvaltojen ja Britannian pakotteita ei silti pidä sivuuttaa, koska niillä voi olla merkittäviä käytännön vaikutuksia (ks. kohdat 3–4).
2. Tarkista sopimuksen ehdot: onko siinä mainintaa pakotteista tai purkuoikeus, jos toinen osapuoli joutuu pakotelistalle? Jos on, voit päättää yhteistyön tämän ehdon perusteella. Ellei ehtoa ole, vaihtoehtoina voivat olla esimerkiksi sopimusrikkomuksen odottaminen tai vetoaminen ylivoimaiseen esteeseen. Vinkki: jatkossa kannattaa lisätä sopimuksiin ehto, jonka mukaan pakotelistalle joutuminen oikeuttaa sopimuksen purkamiseen.
3. Arvioi riskit ja käytännön esteet: Vaikka pakote ei velvoittaisi katkaisemaan yhteistyötä, sen jatkaminen voi olla käytännössä mahdotonta. Pankit kieltäytyvät usein välittämästä maksuja pakotelistattujen tahojen tileille, joten et välttämättä edes pysty vastaanottamaan tai suorittamaan maksuja heille. Rahoittajat ja muut liikekumppanit voivat puolestaan edellyttää, ettet riko myöskään Yhdysvaltojen tai Britannian pakotteita – monilla kansainvälisillä toimijoilla on nykyään nollatoleranssi pakotelistattuja tahoja kohtaan. Lisäksi on huomioitava niin sanottujen toissijaisten pakotteiden riski: esimerkiksi Yhdysvallat voi kohdistaa sanktioita myös yrityksiin, jotka tietoisesti tukevat pakotelistalla olevaa toimijaa. Älä myöskään unohda mainehaittaa – yhteistyö pakotelistalla olevan toimijan kanssa voi aiheuttaa negatiivista huomiota.
4. Toimi nopeasti mutta hallitusti: Jos sinulla on oikeus purkaa sopimus pakotteen perusteella, harkitse purkuoikeuden käyttämistä ajoissa. Viivyttely voi lisätä riskejä sekä aiheuttaa mainehaittaa. Tarkista myös, onko viranomainen antanut siirtymäaikaa (esim. OFACin myöntämä “wind-down period”) ennen kuin kaikki liiketoimet on lopetettava. Älä toimita uusia suorituksia tai ota vastaan maksuja ilman tarkkaa arviota, etenkin mahdollisen siirtymäajan päätyttyä.
Hyödynnä asiantuntija-apua ja päivitä käytännöt: Pakotetilanteet voivat olla monimutkaisia, joten tarvittaessa kannattaa kääntyä asiantuntijan puoleen. Ulkopuolinen neuvonanto varmistaa, että toimit oikein etkä riko mitään sääntöjä vahingossa. Samalla kannattaa tarkistaa, ovatko yrityksen sisäiset ohjeet ja sopimuspohjat ajan tasalla.
