Virkavastuu ara-asukasvalinnoissa – mitä se tarkoittaa?
Syyskuun alussa voimaan tulevat muutokset vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annettun lakiin (korkotukilaki) ovat herättäneet toimijoiden keskuudessa huolta erityisesti sinne otetun rikosoikeudellisen virkavastuun osalta. Muutoksen jälkeen korkotukivuokra-asunnon asukasvalintaa suorittavaan henkilöön sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä, jotka puolestaan sisältyvät rikoslain 40 lukuun.
Miten rikosoikeudellinen virkavastuu sitten muuttaa asukasvalintaa tekevien asemaa? Lyhyt vastaus on, että ei mitenkään, jos tehtävät on aiemminkin hoidettu huolellisesti. Virkavastuu voi syntyä vain, jos asukasvalintaan sovellettavia lakeja on rikottu tai muita tehtävään liittyviä velvollisuuksia rikottu tai laiminlyöty. Käytännössä vastuun syntyminen edellyttää siis tuottamusta tai tahallisuutta.
Ongelmalliseksi huolellisen toiminnan arvoinnin tekee kuitenkin se, että korkotukivuokra-asuntojen asukasvalinta perustuu tarveharkintaan, joka sisältää siten myös mahdollisuuden tulkintaan. Korkotukilain mukaan hakijoiden keskinäistä etusijajärjestystä arvioidaan kokonaisuutena hakijoiden asunnontarpeen, varallisuuden ja tulojen perusteella. Asukasvalinnassa etusijalle on asetettava asunnottomat ja muut kiireellisimmässä asunnontarpeessa olevat sekä vähävaraisimmat ja pienituloisimmat hakijat. Yksittäistapauksessa voidaan kuitenkin poiketa etusijajärjestyksestä, jos se on perusteltua hakijan erityisolosuhteet, paikkakunnan vuokra-asuntotilanne tai vuokratalon / asuinalueen asukasrakenne huomioon ottaen (segregaation ehkäiseminen). Ara puolestaan on antanut ohjeita, millaisia seikkoja otetaan huomioon edellä mainittujen seikkojen arvioinnissa.
Rikosoikeudellinen virkavastuu voi tulla kyseeseen silloin, jos asukasvalinnassa ei noudatettaisi laissa määriteltyjä asukasvalinnan perusteita ja etusijajärjestystä. Vaikka korkotukilakiin sisältyy sinällään harkinnanvaraista arviointia, huolimattomuutena tai laiminlyöntinä, ja siten virkavastuun synnyttävänä toimintana, ei voi pitää asukasvalintaa, jossa huolellisesti arvioidaan lain perusteiden mukaisesti kunkin hakijan asunnontarve. Kun lisäksi rikosoikeudellinen vastuu edellyttää, että teko ei ole vähäinen, ei rikosoikeudellisesta vastuusta kannata tehdä suurempaa ongelmaa kuin mitä se on. Ara-asuntoja omistavan yhteisön tulee toki huolehtia siitä, että asukasvalintaa tekevät henkilöt saavat tarpeellisen koulutuksen ja ohjeistuksen tehtävänsä hoitamiseksi. Katseet kääntyvät myös Aran suuntaan, tuleeko sieltä lisäohjeistusta asukasvalinnasta. Koko kuvioon saattavat vaikuttaa myös hallituksen suunnittelemat muutokset Ara-asuntojen asukasvalintaan. Niihin palaamme sitten, kun jotain uutta kerrottavaa on.
