Ei korotuksia aravalainojen vuosimaksuihin vuonna 2023

 
Useita värikkäitä kuumailmapalloja lentää korkealla kirkkaan sinisellä taivaalla aurinkoisena päivänä. Ilmassa leijuu eri kokoisia ja muotoisia palloja luoden kauniin ja vapaan tunnelman kuvaan.
 

Valtioneuvosto on päättänyt, että vuokra- ja asumisoikeustalojen aravalainojen vuosimaksuihin ei vuonna 2023 tehdä kuluttajahintaindeksin mukaista tarkistusta. Valtioneuvoston asetus muuttaa arava-asetuksen 35 §:n väliaikaisesti siten, että Valtiokonttori ei tarkista vuokra-aravalainan vuosimaksua tämän vuoden maaliskuun 1 päivänä.

Vuokra- ja asumisoikeustalojen rakentamista, hankintaa tai perusparantamista varten otettujen aravalainojen vuosimaksujen suuruus riippuu kuluttajahintaindeksin muutoksesta edellisen vuoden heinäkuussa. Useiden vuosien ajan kuluttajahintaindeksin vaihtelu on ollut maltillista, esimerkiksi vuosien 2015–2021 heinäkuussa muutos oli vain -0,2 ja 1,9 % välillä. Vuoden 2022 heinäkuussa kuluttajahintaindeksin muutos sen sijaan oli 7,8 %. Ilman nyt tehtyä päätöstä vuosimaksujen tarkistukset olisivat 1.3.2023 alkaen 7,8 % ja perusparannuslainoissa 9,3 %.

Aravalainojen vuosimaksu jätetään tarkistamatta kaikilta lainansaajayhteisöiltä, joilla on aravalainoja.

Päätöksen taustalla on tavoite hillitä vuokrien ja käyttövastikkeiden korotuspaineita nykyisessä tilanteessa, jossa kiinteistön hoitokustannukset ja asukkaiden elinkustannukset nousevat voimakkaasti. Lainoista johtuvat menot vaikuttavat asukkailta perittäviin omakustannusvuokriin ja -käyttövastikkeisiin. Vuoden 2023 vuokrat ja käyttövastikkeet on useimmissa taloyhteisöissä jo vahvistettu, joten päätöksellä ei välttämättä ole suoraan vaikutusta vuoden 2023 tilanteeseen, mutta se voi helpottaa tulevia korotuspaineita.

Merkittävä ylläpitokustannusten nousu on aiheuttanut tilanteen, jossa omakustannusvuokria on muutenkin jouduttu korottamaan aiempia vuosia enemmän. Tilastokeskuksen mukaan kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat 11,5 % vuoden 2022 kolmannella neljänneksellä vuoden 2021 vastaavasta ajanjaksosta. Kiinteistön ylläpidon kulueristä eniten kasvoivat sähkön kustannukset, jotka nousivat 44,1 %. Näin ollen haasteita yhteisöjen talouteen on valtioneuvoston päätöksestä huolimatta odotettavissa, etenkin jos kustannusten nousu pysyy samanlaisena.


 
Edellinen
Edellinen

Rakentamislaki hyväksyttiin – selkeytyikö päävastuullisen toteuttajan rooli?

Seuraava
Seuraava

Vestran työoikeustiimin tietoisku: 6 pointtia