Hard feelings - rekisteröidyn kosto!
”404 Uups, jotain meni pieleen.”
Tämä suhde ei johda enää mihinkään. Se kohteli väärin, valehteli, petti lupauksensa ja hylkäsi. Näissä katkerissa tunnelmissa asiakas tai työntekijä voi tarttua kättä pidempään, eli rekisteröidyn oikeuksiin. Seuraavaksi firman sähköpostiin jymähtää vaatimus saada kopiot kaikista asiakkaan tai työntekijän henkilötiedoista, vaatimus siirtää ne toisen yrityksen järjestelmään tai vaatimus poistaa kaikki henkilötiedot tai lopettaa niiden käsittely.
Firmassa hetki on kuuma, kilahdus lähellä, näppäimet mustia, teräväkulmaisia ja nopeita painaa. Mutta ei, juuri sitä vastausta ei kannata lähettää. Vastaamiseen on kuukausi aikaa. Kyllä siinä ehtii hengittää ja selvittää rauhassa, mitä pitää vastata.
Suomessa on kiellettyä käyttää väärin muodollisesti lainmukaisia oikeuksia kiusantahtoisesti tai ilkivaltaisesti niin, että toimenpiteen ainoana tai pääsiallisena tarkoituksena on tuottaa toiselle vahinkoa tai haittaa. Rekisteröidyn oikeuksien tarkoituksena on, että ihmiset voivat valvoa, että heidän tietojaan käsitellään lainmukaisesti ja saada laiton käsittely oikaistua. Niitä ei ole tarkoitettu koston välineeksi. GDPR:n mukaan rekisteröidyn pyyntöjä ei tarvitse toteuttaa, jos ne ovat ilmeisen kohtuuttomia, esim. jos firma voi todistaa, että:
pyyntöjä esitetään toistuvasti ilman järkevää syytä "kampanjaluonteisesti"
rekisteröity kiristää, eli on ilmoittanut voivansa peruuttaa pyynnön, jos firma suostuu johonkin rekisteröidyn muuhun vaatimukseen
jos rekisteröity on pyynnön yhteydessä tai muualla kertonut haluavansa pyynnöllä ärsyttää tai aiheuttaa kiusaa, haittaa tai vahinkoa, eli maksaa potut pottuina firmalle tai jollekin sen työntekijälle
Vaikka et voisi todistaa pyyntöjen kohtuuttomuutta, niin rekisteröidyn pyynnöt eivät silti ole ehdottomia. Ne voivat olla perusteettomia tai niiden täyttäminen voi tietyin edellytyksin olla jopa laitonta, jos niiden toteuttaminen vaikuttaa haitallisesti muiden oikeuksiin. Siksi pyynnöt kannattaa arvioida lakimiehen kanssa erikseen, jos ne vaikuttavat firman tai muiden kannalta hankalilta.
Joka tapauksessa kannattaa olla asiallinen ja katkaista kostonkierre: älä esim. kurita rekisteröityä ja pakota häntä paikan päälle tarkastamaan tietojaan tai vaadi häntä todistamaan henkilöllisyytensä passilla tai henkilöllisyystodistuksella tai allekirjoittamaan pyyntönsä omakätisesti. Sellainen kuritus on lähes aina laitonta ja siitä on Suomessa määrätty 85.000 euron hallinnollinen sakko.
Seppo Virtanen
