Selkeä sopimus? Termit haltuun, sanastot käyttöön!
Sopimus on määritelmänsä mukaisesti kahden tai useamman osapuolen välinen oikeustoimi, jossa osapuolet sopivat keskenään jostakin asiasta. Sopimuksen sisältö puolestaan määräytyy sen mukaisesti, mitä osapuolet ovat sopineet ja sopimuksia tulkitaan lähtökohtaisesti niiden sanamuodon mukaisesti. Selkeä sopiminen onkin avainasemassa, jotta myös sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen on mahdollista selvittää, millaisia oikeuksia ja velvoitteita osapuolille sopimuksen mukaan kuuluu.
Erityisesti pitkäkestoisissa sopimuksissa kuten esimerkiksi toimitilavuokrauksessa, mutta toki muutoinkin, on tärkeää, että sopimuksen sisältö on selkeä ja mahdollisimman yksiselitteinen myös käytettyjen käsitteiden osalta. Kiinteistöjen vaihtaessa omistajaa ja vuokrasopimusten siirryttyä uudelle omistajalle, tulee myös uuden omistajan pystyä sopimusta lukemalla ymmärtää, mitä osapuolten välillä on sovittu, on sitten kyse kunnossapitovastuun jakautumisesta tai muista sopimusvelvoitteista.
Kiinteistöliiketoiminnan sanaston ensimmäinen versio valmistui Raklin aloitteesta toukokuussa 2001 auttamaan yhteisen termistön muodostumisessa kiinteistöalan eri toimijoille. Sanastoa on sittemmin päivitetty (Kiinteistöliiketoiminnan Sanasto, 2. laitos, 2012) ja täydennetty muun muassa lisäämällä käsitteitä ja lisäämällä sanaston käsitteille englanninkielisten vastineiden lisäksi myös määritelmät englanniksi. Kiinteistöliiketoiminnan sanaston käsitteiden käyttö niiden määrittelemällä tavalla olisikin yksi keino päästä yhtenäisiin tulkintoihin ja ehkä myös auttaa kansainvälisiä toimijoita ymmärtämään, mitä milläkin käsitteellä tarkoitamme.
Yhteisten sanastojen tarve on todettu laajemminkin ja ympäristöministeriö on hyväksynyt 3.4.2024 käyttöön rakennetun ympäristön sanastoja, joista laajin on Rakennetun ympäristön pääsanasto.
Me juristit toki määrittelemme itse mielellämme sopimuksissa käytettävät käsitteet, mutta mikään ei estä käyttämästä jo valmiita ja yhteisesti hyväksyttyjä käsitemäärittelyjä. Voisiko jopa ajatella juristityön helpottuvan, kun käsitteitä enää tarvitsisi määritellä jokaisessa sopimuksessa erikseen? Ne kun löytyvät valmiiksi määriteltyinä yhteisistä sanastoista ja pelkkä viittaus sanastoon riittäisi.
