Työoikeuden ajankohtaiset asiat: Työntekosuhteen määrittely ja kokonaisharkinta
Muutama viikko sitten pidetyssä työoikeustiimimme aamukahvitilaisuudessa keskustelimme työoikeuden ajankohtaisista asioista. Yleisön pyynnöstä kirjoitamme näistä vielä erikseen blogiimme. Olemme aiemmin käsitelleet työturvallisuuslain ja yhdenvertaisuuslain muutoksia. Tänään aiheena on työntekosuhteen määrittely ja kokonaisharkinta.
Työntekosuhteen määrittely ja kokonaisharkinta
Aina ei ole selvää, tehdäänkö työ työsuhteisena työntekijänä vai yrittäjänä. Tätä rajanvetoa on pyritty selkeyttämään täsmentämällä työsopimuslain soveltamissääntöä. Lakimuutos tulee voimaan 1.7.2023. Työsuhteen tunnusmerkistö pysyy entisellään, mutta epäselvissä ja tulkinnanvaraisissa tilanteissa työntekosuhteen oikeudellista luonnetta arvioidaan kokonaisharkintaa käyttäen. Kokonaisharkinta on aiemmin perustunut oikeuskäytäntöön. Arvioinnissa otetaan huomioon:
Työn tekemisen ehdot: mitä on sovittu osapuolten vastuista, oikeuksista, velvollisuuksista ja päätösvallasta tehtävien suorittamisessa? Vastaavatko tehtävät muiden samalle työn teettäjällä työtä tekevien tehtäviä vai liittyykö niihin joitakin sellaisia erityispiirteitä, jotka vaikuttavat oikeussuhteen arviointiin.
Olosuhteet, joissa työtä tehdään: minkälaisissa työolosuhteissa työ tehdään ja miten epäitsenäinen tai itsenäinen asema työn suorittajalla on.
Osapuolten tarkoitus oikeussuhteen luonteesta: mitä osapuolet ovat sopineet tai tarkoittaneet sopimusta tehdessään. Sopimuksen nimike (esimerkiksi toimeksiantosopimus, konsulttisopimus) voi osoittaa sopijapuolten tarkoituksen, mutta pelkästään sopimuksen nimikkeellä ei ole ratkaisevaa merkitystä arvioinnissa.
Muut osapuolten tosiasialliseen asemaan oikeussuhteessa vaikuttavat seikat: miten työnteettäjä on käyttänyt työn johto- ja valvontaoikeutta työnsuorittajaan. Työnantajan voimakas työnjohto-oikeus ja työn valvonta viittaa työsuhteen olemassaoloon. Sillä, mitä välineitä käyttäen valvontaa tehdään (algoritmeihin perustuva valvonta tai valvonta asiakkailta saadun palautteen perusteella), ei ole hallituksen esityksen mukaan merkitystä.
Edellä mainittu viimeinen toteamus viittaa luonnollisesti vahvasti alustatalouteen. Lakimuutos ei kuitenkaan ota suoraa kantaa siihen, onko alustatyö työsuhteisena vai yrittäjän tehtyä työtä, vaan alustatyöhön sovelletaan samaa edellä kuvattua kokonaisharkintaa.
