Työoikeuden ajankohtaiset asiat: Yhdenvertaisuuslain muutokset
Muutama viikko sitten pidetyssä työoikeustiimimme aamukahvitilaisuudessa keskustelimme työoikeuden ajankohtaisista asioista. Yleisön pyynnöstä kirjoitamme näistä vielä erikseen blogiimme. Viimeksi käsittelimme työturvallisuuslain muutoksia. Tänään aiheena ovat yhdenvertaisuuslain muutokset, seuraavaksi käymme vielä läpi työntekosuhteen määrittelyä ja kokonaisharkintaa.
Yhdenvertaisuuslain muutokset
Yhdenvertaisuuslain ja siihen liittyvien lakien osittaisuudistus tuo mukanaan tarkennuksia ja muutoksia työpaikan yhdenvertaisuusasioihin. Uudistukset astuvat voimaan 1.6.2023.
Työnantajan on eri syrjintäperusteet huomioon ottaen arvioitava yhdenvertaisuuden toteutumista työhönotossa sekä työpaikalla. Arvioinnin tulisi lähtökohtaisesti kattaa kaikki yhdenvertaisuuslaissa kielletyt syrjintäperusteet. Tarkoituksena on tunnistaa mitkä syrjintäperusteet ovat merkityksellisiä juuri kyseisellä työpaikalla, sekä arvioida yhdenvertaisuuden toteutumista rekrytointiprosesseissa. Työnantajan tulee työpaikan tarpeet huomioon ottaen kehittää työoloja sekä niitä toimintatapoja, joita noudatetaan henkilöstöä valittaessa ja henkilöstöä koskevia ratkaisuja tehtäessä. Lisäksi vähintään 30 henkilö työllistävissä yrityksissä yhdenvertaisuussuunnitelman tulee jatkossa sisältää yhdenvertaisuuden edistämistoimenpiteiden lisäksi myös työpaikan yhdenvertaisuuden arvioinnin johtopäätökset, mukaan lukien se, miten johtopäätöksiin on päädytty.
Häirinnän määritelmä tarkentuu koskemaan sekä yksilöön että ihmisryhmään kohdistuvaa käytöstä. Jatkossa yhdenvertaisuusvaltuutettu ja yhdenvertaisuutta edistävä yhteisö voisi viedä lautakuntaan myös sellaisen syrjintäasian, jossa ei voida yksilöidä yksittäistä asianomistajaa.
Yhdenvertaisuusvaltuutetun valvontatoimivalta laajenee koskemaan työelämää.
Yhdenvertaisuusvaltuutetulla on salassapitosääntöjen estämättä saada tietoja myös suoraan työnantajalta. Lisäksi yhdenvertaisuusvaltuutetulla on oikeus tehdä tarkastus työnantajan toimitiloihin.
