Urakoitsijan konkurssi
”Konkurssiaalto hyökyy nyt rakennusalalla ja aivan erityisesti talon rakentamisen toimialalla. Kolmessa kuukaudessa konkurssiin on asetettu yli 150 rakennusliikettä, joista kolmannes rakensi taloja. Mukana on useita pitkään toimineita rakennusliikkeitä, joilla on parhaimmillaan ollut useiden kymmenien miljoonien eurojen liikevaihto ja kymmeniä työntekijöitä”, kertoi Asiakastieto jo maaliskuun lopun tilanteesta. Tilanne ei ole viimeisimpienkään uutisten valossa, pikemminkin päinvastoin.
Jos urakoitsijan konkurssi saattuisi omalle kohdalle, on hyvä muistuttaa mieleen tilaajan oikeudet mahdollisessa konkurssitilanteessa.
Rakennusurakan yleisten sopimusehtojen (YSE) 79 §:n mukaan tilaajalla on oikeus purkaa sopimus, jos urakoitsija asetetaan konkurssiin. Samalla on kuitenkin otettava huomioon konkurssilain 3 luvun 8 §, jonka mukaan ensin tulee vaatia konkurssipesän pesänhoitajalta ilmoitusta siitä, sitoutuuko konkurssipesä urakkasopimukseen. Jos konkurssipesä ilmoittaa kohtuullisessa ajassa, että se sitoutuu sopimukseen, sekä asettaa hyväksyttävän vakuuden sopimuksen täyttämisestä, sopimusta ei saa purkaa. Vasta sen jälkeen, kun konkurssipesältä on saatu kielteinen vastaus, sopimus purkautuu.
Purun jälkeen työmaalla pidetään YSE 82 §:n mukainen haltuunottokatselmus, jossa on todennettava työmaalla oleva urakoitsijan omaisuus, määritettävä urakan valmiusaste sekä käytävä läpi purkuhetken maksutilanne. Tilaajalla on oikeus ottaa rakennustyömaa haltuunsa rakennustavaroineen sekä käyttää niitä töiden jatkamiseen. Urakoitsijalle tai konkurssipesälle kuuluvan omaisuuden käyttämisestä tilaajan hyväksi on tilaajan kuitenkin suoritettava urakoitsijalle tai konkurssipesälle käypä korvaus.
Haltuunottokatselmuksen jälkeen tilaaja teettää työt toisella urakoitsijalla loppuun.
Jos tilaaja purkaa urakkasopimuksen urakoitsijan konkurssin vuoksi, urakoitsija on velvollinen korvaamaan tilaajalle urakan loppuunsaattamisesta aiheutuvat ylimääräiset kustannukset. Konkurssitilanteessa tämä tarkoittaa sitä, että tilaajan tulee valvoa sille aiheutunut vahinko urakoitsijan konkurssissa. Valvotulle määrälle tilaaja saa konkurssissa laskettavan jako-osuuden, joka etuoikeudettoman saatavana on yleensä hyvin pieni osa tilaajalle aiheutuneesta todellisesta vahingosta, yleensä korkeintaan 10 %, mutta usein huomattavasti vähemmän.
Rakennusaikaisen vakuudenantajan suuntaan tilaajan tulee puolestaan reklamoida ja eräännyttää koko vakuuden määrän ennen vakuusajan umpeutumista. Konkurssivalvonta onkin tärkeä myös vakuudenantajan vastuun säilyttämiseksi, sillä ainakin teoriassa vakuudenantaja voisi vapautua vastuusta, jos valvonta laiminlydään ja jos konkurssipesältä olisi voitu saada vastaava suoritus.
Aku Ankan puhuva koira lausui aikoinaan ”Elämme kovia aikoja, ystävä hyvä”. Kovia aikoja eletään nyt myös rakennusalalla, mutta toivon mukaan vain väliaikaisesti ja laajemmin näitä konkurssiohjeita ei tarvittaisi.
